Tampere ja Hotelli Ilves

Koronasta huolimatta tai juuri sen takia, äiti päätti lähteä Tampereelle viikonlopuksi. Me emme halua syventää lamaa, vaan tuhlaamme edelleen parhaan kykymme mukaan . Vastuullisesti terveinä ja maskit naamalla tietenkin. Äiti oli etukäteen ilmoittanut, että olen mukana ja minusta veloitettiin 15e lisämaksu. Aiheutin kyllä sotkua vähintään sen rahan edestä.

Jostain syystä jännitin jo Ilveksen parkkihallissa ja tilannetta ei yhtään helpottanut kierreportaat, joita pelkään. Nykyään kyllä rohkeasti kiipeän, vaikka pelottaa, mutta ihan matalana tulin Ilveksen marmoriset portaat. Aulassa oli paljon ihmisiä ja se jännitti myös. Olin jotenkin aivan pyörällä päästäni.

Pyöröovet meni myös yli ymmärrykseni, matalana kävelin ulos pissalle.

Aina vaan meni pahemmaksi. Nopea hissi oli kamala. Se otti minua niin mahan pohjasta , että putosin melkein makaamaan. Sain hissistä niin kauhean matkapahoinvoinnin, että oksensin huoneen lattialle kahdet hirveän isot yrjöt. Onneksi huoneessa tunsin kuitenkin itseni tervetulleeksi.

Vaikka pelkään, tulen silti reippaasti mukana. Luotan äitiin ja haluan olla sen mukana.
Kiva yllätys hotellihuoneessa! Mutta täällä taitaa yleensä matkustella fiksuja pikkukoiria, ei tämmöisiä oksentelevia rakkeja…

Sänkyyn piti tietenkin heti hypätä riehumaan.

Ja tietenkin minulla oli kauhea karvanlähtö niinkuin yleensä aina. Kamala oksenteleva ja sotkeva hotellivieras. Anteeksi tästäkin!

Maisemat hotellihuoneesta oli upeat. Tässä kuvassa minun piti alunperin seistä hienosti tassut ikkunalaudalla, mutta sain paniikkikohtauksen, kun äiti yritti nostaa tassujani laudalle. Luulin tippuvani ikkunan läpi.

Sitten iltapissalle. Äiti oli vähän pelännyt, että Ilveksessä on huono ympäristö ulkoilla , mutta tästähän pääsi kivasti Tammerkosken rantaa pitkin Koskipuistoon. Tammersiltaan oli tehty tunneli tai ainakaan äiti ei muistanut sellaista olleen ennen. Tietenkin kakkapussit unohdettiin hotellihuoneeseen , mutta tajusin onneksi mennä tiheäoksaisen kuusen juurelle kakalle. Huh , äidin ei tarvinnut hävetä! Anteeksi vielä tästä mokasta kaikille tamperelaisille!

Koska äiti oli päättänyt mennä Särkänniemen Karmivaan Karnevaaliin, oli hän etsinyt minulle lapsenvahdin. Näin äiti etsiä minulle kaveria Tampereen puskaradiossa:

Somen voima oli taas uskomaton ja minulle löytyi tosi mieluisa hoitaja Jutta! Oli paljon kivempaa, kun ei tarvinnut yksin hotellihuoneessa odottaa. Ensin olin kuulema vähän itkenyt äidin perään ja muutenkin ollut rauhaton, mutta lopulta nukahdin Jutan kainaloon. Tässä Jutta oman koiransa kanssa:

Jutta Liukkaala ja Vili

Tampereen Ilvekselle annan koiraystävällisyydestä kymmenen pistettä . Osa asiakkaista oli ihmeissään , osa innoissaan, kun näkivät minut hotellissa. Haluan kuvitella , että ihmiset luulivat minua poliisikoiraksi, joka oli peitetehtävissä Tampereella.

Äiti harmitteli ainoastaan sitä, että ikkunaa ei saanut auki ja hotellin parkkipaikka oli kallis, 25e yö. Aamupala oli kuulema loistava ja illalla ruoka Amarillossa superherkullinen. Palvelu oli erittäin ystävällistä. Kiitokset etenkin sille poninhäntäpäiselle nuorelle tarjoilijamiehelle!

Äiti voitti Särkänniemestä tämmöisen, mutta ei antanut sitä minulle, vaikka rakastan pehmolelujen repimistä .

Kiitos Tampereen Ilves, ehkäpä vierailen teillä toistekin! Tässä vielä linkki tähän legendaariseen hotelliin:

https://www.sokoshotels.fi/fi/tampere/sokos-hotel-ilves

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s